Leather goodies!

Nyt vihdoin ja viimein esittelen paremmin malliston yhteydessä nähdyt pikkuiset laukut ja pussukat. Muotonsa vuoksi niitä on alettu kutsua mm. suikka-laukuiksi. Niiden koot vaihtelevat, mutta idea kaikissa on sama: erikoinen taittelu yhdistettynä kierrätettyyn nahkaan. Viivapiirroksista hahmottaa parhaiten laukkujen rakenteet.

Suurin malli (Brit) on n. 38 cm leveä. Kuvan laukku on valmistettu kirpputorilta löydetystä nahkahameesta. Kädessä kuljetettava malli ja sisällä pieni tasku.

Toinen malleista (Kit) on hieman edellistä pienempi (n. 33 cm leveä). Laukussa hihnana on metalliketju, joten sitä voi kuljettaa myös olalla. Sisäpuolella pieni tasku. Kuvan laukku on valmistettu lahjoituksena saaduista ylijäämäpaloista.

Kla on joukon pienin. Se on kaulaan ripustettava pussukka, jota voi pitää koristeena tai esim. avaimen säilytykseen. Kuvan pussukka on valmistettu Uffilta löytyneistä nahkahousuista.

Suuremmissa laukuissa (Brit ja Kit) kulmia ei ole kiinnitetty yhteen, joten tarvittaessa laukku laajenee suuremmaksi. Pussukassa (Kla)  kulmat on kiinnitetty, jotta sen ryhdikäs muoto säilyy. Kaikki pussukat ovat uniikkeja, koska kahta täysin samanlaista ei ole pienten materiaalimäärien vuoksi. Kehittely vaiheessa on vielä suuren suuri käsilaukku sekä hiukan Kla:ta suurempi kukkaro-malli.

White Waste

Kuten aiemmin mainitsin työn alla on tällä hetkellä mielenkiintoinen hääpuku-projekti. Puvun innoittajana on viime vuonna toteuttamani Ne puhtaat valkeat-tilataideteos. Valmistin teoksen kierrätetyistä valkoisista kodintekstiileistä esim. lakanoista, täkeistä, tyynyistä, verhoista, liinoista... Yläosa on muotoiltu vanhasta räsymatosta ja alushame rakennettu minkkiverkosta. Teos oli esillä kesän 2010 Kuopion Muotoiluakatemian Utopia ja kotiinpaluu- näyttelyssä. 

Asiakkaani ihastui näyttelyssä näkemäänsä työhön. Hän otti minuun yhteyttä ja en millään voinut kieltäytyä työtarjouksesta. Teoksen tekeminen oli työlästä, mutta kuitenkin niin antoisaa, että olin valmis toteuttamaan samantyyppisen projektin uudelleen. Erona edelliseen on tietysti se, että nyt valmistan vaatteen, jota voi oikeasti käyttää. Sama sanoma materiaalien kierrättämisestä ja arkisten asioiden kauneudesta korostuu kuitenkin myös tässä projektissa. Lisäarvoa puvulle tuo vielä se, että valmistan sen morsiammen itse valitsemista ja hänelle tärkeistä materiaaleista.